Mikä ihmeen koolaus?

Koolaus on katon, lattian tai seinän pintarakenteen alusta. Useimmiten koolaus on runkoon kiinnitetty puulaudoitus, eli koolauslaudoitus. Laudoitus on harva. Lautojen välissä on määrämitta, joka on yleisimmin 600 mm.

Koolaus merkitään muodossa 20 x 125 k600, mikä tarkoittaa, että 20x125 mm laudat ovat kiinni 600 mm välein. Huomaa, että määräväli mitataan keskeltä keskelle.

Työ voidaan tehdä joskus myös muilla materiaaleilla kuin puulla, kuten teräsprofiileilla.

Koolaus tehdään, jotta rakenne saa lisää tilaa ja vahvuutta. Sen avulla saadaan tilaa ilmaraolle ja johdotuksille. Se voidaan myös tehdä sen vuoksi, että runkoa jäykistetään tai tasoitetaan jokin epätasainen pohja.

Koolauslautojen tai -rimojen käyttötarkoitukset menevät usein sekaisin puhekielessä. Alle on eritelty rakenneosan erilaisia käyttötarkoituksia erilaisissa remonteissa.

Katon oikaisukin onnistuu

Kattoremonttien yhteydessä koolaus on erittäin tärkeä rakenneosa. Kun tehdään esimerkiksi sisäkaton panelointia rapattuihin pintoihin tai betonikattoon, kattopaneelit kiinnitetään alustarimoihin. Vanhoissa suorissa puu- tai levykatoissa, kattopaneelit voidaan naulata useimmiten suoraan kattopalkkien päälle.

Jos kattopaneelit ovat kuitenkin samansuuntaiset kattopalkkien kanssa, tarvitaan ristikkäinen koolaus vahvistamaan kattoa. Vaikkakin paneelit eivät olisi palkkien suuntaisia, voidaan tarvita tuuletusväli, joka saadaan aikaiseksi koolausrimoilla. Kattopaneelit ruuvataan tai naulataan kyseisiin rimoihin kiinni.

Kun asennetaan uusi peltikatto, koolaus tekee siitä toimintavarmemman. Sillä voidaan oikaista vanha katto, jotta uutta peltikatetta ei tarvitse turhaan muotoilla. Koolauksen avulla voidaan myös varmistaa materiaalimenekin tarve.

Vahva tuki lattialle

Tekemällä alustasta tasaisen ja vaakasuoran, lattian koolaus suojaa lattiaa painumasta ja suojaa sitä. Se toimii myös kiinnitysalustana pintamateriaalille. Esimerkiksi puulattia voidaan kiinnittää koolinkeihin.

Kun asennetaan uusi laminaatti, koolaus toimii tukena ja kiinnitysalustana laminaatin alla olevalle materiaalille. Lattia voidaan suoristaa koolinkien alle asetettujen korokepalojen avulla, jotta valmis laminaatti saa parhaan mahdollisen lopputuloksen.

Kohtiin, joissa on eniten kulutusta, kuten oviaukkojen alusrankenteisiin, voidaan asentaa ylimääräisiä koolinkeja, painumisen estämiseksi. Joskus kosteuden vuoksi myös koolauksen alle täytyy asentaa bitumihuopaa tai vastaavaa materiaalia, joka pysäyttää kosteuden etenemisen.

Saunan koolaus

Kun halutaan uusi sauna, saunan paneloinnin yhteydessä tehdään koolaus seiniin ja kattoon. Se varmistaa ilman kierron rungon ja pintaverhouksen välissä. Saunan seinässä työn tärkeä tehtävä on muodostaa tuuletusrako alumiinipaperin ja seinäpaneelin väliin.

Kattokoolaus saunassa toimii kattopaneelien naulausalustana sekä varmistaa ilmankierron höyrynsulun ja kattopaneelin välillä. Koolaukset eivät saa puhkaista höyrynsulkua, sillä se on lähes mahdoton tiivistää myöhemmin. Kattokoolaus kiinnitetään runkoon usein ruuveilla.

Kun saunan panelointi on tehty vaakasuoraan, tehdään yksinkertainen pystykoolaus. Jos panelointi taas on tehty pystysuoraan, tehdään alle ristikoolaus.

Seinien pystykoolaus täytyy asentaa 15 mm alemmaksi kuin kattokoolauksen alapinta, jotta se ei näy tuuletusraosta.

Väliseinän kannattaja

Väliseinän rakentaminen on urakka, joka mietityttää monia. Väliseinän koolaus toimii seinän pääasiallisena tukirakenteena. Pystykoolausten väli on usein joko 600 mm tai 400 mm riippuen seinän vaatimasta lujuudesta. Pystykoolauksia voi aina vahvistaa vaakakoolauksilla jos tietää, että seinälle ollaan kiinnittämässä jotain raskasta.

Äänieristyslevyt asennetaan koolausten väliin, ellei kyseessä ole esimerkiksi vaatehuone, joka ei niinkään tarvitse äänieristystä.

Remontti-ilmoitus taloyhtiössä

Mikä on valesokkeli?

Kotitalousvähennys 2024 ja 2025