Julkisivuremontin hinta vuonna 2026

Kuinka paljon julkisivuremontti maksaa?

Julkisivuremontti on yksi suurimmista remonteista, joita kiinteistölle voidaan tehdä, ja sen hinta voi vaihdella valtavasti kohteen koon, valittujen materiaalien, tarvittavien pohjatöiden ja urakan laajuuden mukaan. Hinta voi liikkua muutamista tuhansista euroista (pieni omakotitalo) jopa satoihin tuhansiin tai miljooniin euroihin (suuri kerrostalo).

Neliöhinta antaa karkean kuvan kustannuksista, mutta sekin vaihtelee suuresti. Tyypillisesti julkisivuremontin neliöhinta asettuu 100 – 500 euron väliin, mutta voi olla tätäkin korkeampi erityisen vaativissa kohteissa tai jos remonttiin sisältyy mittavia lisätöitä, kuten parvekeremontti tai ikkunoiden uusiminen.

Esimerkkejä julkisivuremonttien hinnoista:

• Omakotitalo (esim. 120 m² seinäpinta-ala):
  • Puujulkisivun huoltomaalaus ja pienet korjaukset: 5 000 – 10 000 euroa (40€-85€/m²).
  • Vanhan puuverhouksen purku ja uuden asentaminen (+tuulensuojalevyt): 15 000 – 30 000 euroa (125€-250€/m²). Rapattuun pintaan verrattuna puuverhouksen uusiminen on usein edullisempaa
• Rivitalo (esim. 8 asuntoa, yhteensä 800 m² seinäpinta-ala):
  • Tiiliverhouksen puhdistus, saumauskorjaukset ja elementtisaumausten uusiminen: 40 000 – 80 000 euroa (50€-100€/m²).
  • Julkisivun lisälämmöneristys ja uusi rappaus tai levytys: 100 000 – 250 000 euroa (125€-315€/m²).
• Kerrostalo (esim. 5 kerrosta, 20 asuntoa, 1500 m² seinäpinta-ala):
  • Betonijulkisivun kuntotutkimus, paikkakorjaukset ja maalaus: 150 000 – 400 000 euroa (100€-270€/m²).
  • Täydellinen julkisivusaneeraus sisältäen eristeiden parantamisen, uuden pintamateriaalin (esim. tuulettuva levyrakenne) ja mahdollisesti parvekeremontin: 500 000 – 1 500 000+ euroa (330€-1000€+/m²).

Mitkä asiat vaikuttavat remontin hintaan?

Julkisivuremontin hintaan vaikuttavat monet tekijät:

• Rakennuksen koko ja korkeus: Suurempi pinta-ala ja korkeus lisäävät materiaali- ja työkustannuksia sekä vaativat mittavampia telineitä tai nostimia.
• Valittu julkisivumateriaali: Eri materiaaleilla (puu, rappaus, tiili, levyt) on eri hinta ja asennustapa vaikuttaa työn määrään.
• Pohjatöiden laajuus: Vanhan pinnan kunto ja mahdollisten vaurioiden (esim. kosteusvauriot, betonivauriot, lahovauriot) korjaaminen. Onko tarvetta asbestipurulle (vanhat mineriittilevyt)?
• Lisälämmöneristys: Jos julkisivuremontin yhteydessä parannetaan eristystä, se lisää kustannuksia mutta parantaa energiatehokkuutta.
• Muut samalla tehtävät työt: Usein julkisivuremontin yhteydessä uusitaan tai kunnostetaan myös ikkunoita, ovia, parvekkeita, vesikouruja ja syöksytorvia, mikä nostaa kokonaishintaa.
• Teline- ja suojauskustannukset: Erityisesti korkeissa kohteissa telineet muodostavat merkittävän osan kustannuksista.
• Sijainti ja saavutettavuus: Kohteen sijainti ja pihan ahtaus voivat vaikuttaa työskentelyn ja materiaalien logistiikan kustannuksiin.
• Suunnittelukulut: Laaja remontti vaatii ammattitaitoista suunnittelua.

Kuinka kauan julkisivuremontti kestää?

Remontin kesto riippuu täysin projektin laajuudesta ja kohteen koosta:

• Omakotitalon julkisivumaalaus voi kestää 1-3 viikkoa. Laajempi verhouksen uusiminen vie 3-8 viikkoa.
• Rivitaloyhtiön julkisivuremontti kestää tyypillisesti 2-6 kuukautta.
• Kerrostalon julkisivusaneeraus voi viedä 4 kuukaudesta jopa yli vuoteen, riippuen kerrosmäärästä, laajuudesta ja samalla tehtävistä muista töistä.

Aikatauluun vaikuttavat myös sääolosuhteet, erityisesti maalaus- ja rappaustöissä.

Voiko julkisivun remontoida talvella?

Osittain kyllä. Osan julkisivuremontin työvaiheista voidaan tehdä myös talvella, erityisesti jos käytetään sääsuojausta (huputusta). Esimerkiksi purkutyöt, runkotyöt ja eristeiden asennus, sekä puuverhouksen ja julkisivulevyjen asennus ovat tällaisia töitä.

Sen sijaan maalaus ja rappaustyöt vaativat tiettyjä lämpötila- ja kosteusolosuhteita (yleensä plussan puolella oleva lämpötila, ei sadetta), joten niitä ei yleensä tehdä keskitalvella ilman tehokasta sääsuojausta ja lämmitystä, mikä lisää kustannuksia.

Voiko asunnossa asua remontin aikana?

Kyllä, yleensä asunnossa voi asua julkisivuremontin aikana. On kuitenkin varauduttava meluun, pölyyn ja työmiesten liikkumiseen kiinteistön ympärillä.

Rakennustelineet voivat peittää ikkunat ja parvekkeet, rajoittaen näkyvyyttä ja luonnonvaloa. Parvekkeiden käyttö voi olla estetty koko remontin ajan. Työajat sijoittuvat yleensä arkipäiviin normaaleina työaikoina. Erityisen meluisista työvaiheista (esim. piikkaus) tiedotetaan yleensä etukäteen.

Mitä eri materiaaleja julkisivuissa käytetään?

Suomessa yleisimpiä julkisivumateriaaleja ovat:

• Puu: Perinteinen ja suosittu, erityisesti omakoti- ja rivitaloissa (ulkoverhouslaudat). Ekologinen, hengittävä, mutta vaatii säännöllistä huoltoa (maalaus).
• Rappaus: Kestävä ja tyylikäs pinta, joka voidaan toteuttaa monin eri tavoin (esim. kolmikerrosrappaus, ohutrappaus). Vaatii ehjän ja puhtaan alustan.
• Tiili: Erittäin kestävä ja pitkäikäinen, vähän huoltoa vaativa materiaali. Antaa arvokkaan ulkonäön.
• Julkisivulevyt: Laaja valikoima erilaisia levyjä, kuten kuitusementtilevyt, erilaiset metallilevyt (teräs, alumiini), korkeapainelaminaatit. Usein nopeita asentaa ja vähän huoltoa vaativia. Mahdollistavat tuulettuvan julkisivurakenteen.
• Betoni: Yleinen kerrostaloissa (betonielementit tai paikallavalu). Pinta voidaan maalata, pinnoittaa tai jättää käsittelemättömäksi.

Materiaalivalintaan vaikuttavat rakennuksen tyyli, kaavamääräykset, haluttu ulkonäkö, kestävyysvaatimukset ja budjetti.

Parantaako julkisivuremontti talon energiatehokkuutta?

Pelkkä pintamateriaalin uusiminen tai maalaus ei merkittävästi paranna energiatehokkuutta.

Sen sijaan, jos julkisivuremontin yhteydessä lisätään tai parannetaan ulkoseinien lämmöneristystä, energiatehokkuus paranee huomattavasti. Tämä pienentää lämmityskustannuksia ja parantaa asumismukavuutta. Lisäeristäminen onkin usein järkevää yhdistää julkisivuremonttiin, vaikka se nostaakin alkuinvestoinnin hintaa. Myös ikkunoiden ja ovien uusiminen samassa yhteydessä parantaa energiatehokkuutta.

Vaatiiko julkisivuremontti rakennusluvan?

Useimmiten kyllä. Rakennuslupa tai vähintään toimenpidelupa tarvitaan yleensä, jos:

• Julkisivun materiaalia tai väriä muutetaan merkittävästi.
• Rakennuksen ulkomittoihin tulee muutoksia (esim. lisäeristyksen vuoksi).
• Ikkunajakoa tai ikkunoiden kokoa muutetaan.
• Tehdään rakenteellisia muutoksia.

Pelkkä huoltomaalaus samalla värillä tai pienet korjaukset eivät yleensä vaadi lupaa. Asia kannattaa aina tarkistaa oman kunnan rakennusvalvonnasta hyvissä ajoin ennen remontin suunnittelun aloittamista. Taloyhtiöissä luvan hakemisesta vastaa yleensä taloyhtiö.

Miten valitsen luotettavan urakoitsijan?

Luotettavan urakoitsijan löytäminen on onnistuneen julkisivuremontin kulmakivi. On suositeltavaa kilpailuttaa urakka pyytämällä tarjous useammalta, esimerkiksi kolmesta viiteen eri yritykseltä, jotta saat hyvän käsityksen markkinahinnasta ja erilaisista toimintatavoista. Ennen päätöksentekoa on olennaista tarkistaa valitun yrityksen taustat huolellisesti. Varmista, että yritys on merkitty ennakkoperintärekisteriin, mikä on edellytys kotitalousvähennyksen saamiselle omakotitalokohteissa, ja että sillä on voimassa oleva vastuuvakuutus mahdollisten vahinkojen varalta. Myös yrityksen luottotietojen tarkistaminen on järkevää.

Älä epäröi pyytää urakoitsijalta tietoja heidän aiemmin toteuttamistaan vastaavista kohteista. Tutustumalla referensseihin ja mahdollisuuksien mukaan keskustelemalla aiempien asiakkaiden kanssa saat arvokasta tietoa yrityksen työn laadusta ja luotettavuudesta. Muista, että pelkkä hinta ei kerro kaikkea; halvin tarjous ei välttämättä ole pitkällä tähtäimellä paras ratkaisu. Arvioi tarjouksia kokonaisuutena, ottaen huomioon yrityksen kokemuksen, saadut referenssit, tarjouksen yksityiskohtaisen sisällön ja yleisen ammattitaidon. Kun sopiva urakoitsija on löytynyt, on ehdottoman tärkeää laatia yksityiskohtainen kirjallinen sopimus. Sopimuksessa tulee määritellä tarkasti työn sisältö, käytettävät materiaalit, sitova aikataulu, kokonaishinta ja maksuehdot sekä takuuta koskevat seikat.

Mitkä ovat yleisimpiä sudenkuoppia urakoitsijan valinnassa?

Urakoitsijan valinnassa on syytä olla tarkkana välttääkseen yleisimmät karikot. Yksi tavallisimmista virheistä on keskittyä liikaa hintaan ja valita automaattisesti halvin tarjous laadusta tinkien. Liian alhainen hinta voi kuitenkin kostautua heikkona työnjälkenä, materiaaleissa oikomisena tai yllättävinä piilokuluina myöhemmin. Toinen kompastuskivi on epäselvä tai puutteellinen sopimus. Jos sopimuksesta puuttuu olennaisia yksityiskohtia työn sisällöstä, aikataulusta tai vastuista, se altistaa helposti erimielisyyksille projektin edetessä.

Myös referenssien sivuuttaminen on riski. Pelkkään myyntipuheeseen luottaminen ilman konkreettisia todisteita aiemmista onnistuneista töistä voi johtaa pettymykseen. Samoin yrityksen taustojen, kuten rekisteröintien ja vakuutusten, tarkistamatta jättäminen voi aiheuttaa ongelmia, pahimmillaan valittu yritys saattaa olla jopa maksukyvytön. Lopuksi, suullisiin sopimuksiin luottaminen on aina riski; kaikki tärkeät asiat tulee kirjata ylös kirjalliseen sopimukseen, jotta ne ovat tarvittaessa todennettavissa.

Saako työstä kotitalousvähennyksen?

Omakotitalo: Kyllä. Omakotitalon omistaja voi hakea kotitalousvähennystä julkisivuremontin työn osuudesta, kun työ tilataan ennakkoperintärekisteriin kuuluvalta yritykseltä. Vähennys pienentää henkilökohtaisessa verotuksessa maksettavien verojen määrää.

Taloyhtiö (kerros- tai rivitalo): Ei. Taloyhtiön tilaamista remonteista osakkaat eivät voi hakea henkilökohtaista kotitalousvähennystä. Taloyhtiö voi kuitenkin vähentää remonttikuluja omassa verotuksessaan.

Vahvistettuja julkisivuremontin hintoja

Viimeisen aineiston perusteella julkisivuremontti on maksanut keskimäärin 3 870 €. Mediaani on 3 870 €, joten puolet töistä on maksanut tämän tai vähemmän. Aineistossa on 1 vahvistettu työ. Saat oman hintasi jättämällä tarjouspyynnön.

Löydä tekijä julkisivuremontille lähelläsi

Löydä toteutuneet hinnat lähelläsi. Avaa kaupungin tai maakunnan sivu.