Kosteusmittaus luotettavalta ammattilaiselta

Kosteusmittaus on prosessi, jonka tekemällä voidaan havaita vesivahinko. Kosteusmittaus voidaan jakaa kolmeen eri osaan, jotka ovat sisäilman, pintojen tai rakenteiden kosteusmittaus.

Sisäilman kosteusmittaus tehdään luonnollisesti ilmasta. Tällöin asunnon pinnoille tai rakenteille ei tarvitse tehdä toimenpiteitä.

Se antaa kuvan asunnon ilman laadusta ja mahdollisesta sisäilmaongelmasta. Sen avulla voidaan myös tutkia ilmankierron ja -vaihdon toimivuutta.

Sisäilman kosteutta mitatessa täytyy ottaa huomioon ulkoilman lämpötila ja kosteus, sekä sisäilman ilmanvaihto ja lämpötila. Ammattilainen osaa ottaa huomioon tarvittavat muuttujat, jotta kosteusmittauksen tulokseen voi luottaa.

Pintakosteusmittaus on omiaan tilanteessa, jossa vesivahinko- tai kosteusvaurioepäilylle tahdotaan alustava arvio. Tässäkään ei tarvitse purkaa mitattavaa pintaa, vaan mittaus tehdään pintakosteudenosoitinta, eli pintakosteusmittaria, käyttäen. Osoitin mittaa pinnan sähkön johtavuutta, sillä kuiva pinta johtaa sähköä huonommin kuin kostea pinta.

Pintakosteusmittaus ei ole sataprosenttisen luotettava, joten rakenteiden korjauspäätöstä ei tehdä pelkästään tähän mittaustulokseen nojaten. Jos tuloksista selviää mahdollinen kosteusvaurio, täysi varmuus saadaan pintamittauksen lisäksi muilla mittausmenetelmillä.

Rakennekosteusmittauksella saadaan varmuus vesivahingosta, mutta sitä ei tehdä heppoisin perustein. Se nimittäin voi hajottaa kylpyhuoneen vesitiiviyden.

Yleisimmät tavat tehdä rakennekosteusmittaus ovat näytepala- ja porareikämittaus. Viiltomittaus on myös mahdollista tehdä muovimatolla pinnoitettuun lattiapintaa.

Porareikämittauksessa, eli poramittauksessa, nimensä mukaisesti pintaan porataan muutama reikää, jotka ovat muutien senttien syvyisiä. Sillä selvitetään betoni- tai kivirakenteen suhteellinen kosteus.

Se voidaan tehdä joko tarkkana tai suuntaa-antavana. Betonin tarkka mittaus vaatii, että reiät tasaantuvat vähintään kolme vuorokautta. Ilman lämpötilan täytyy myös olla noin +15 °C - +25 °C, eli lähellä tilan todellisia käyttöolosuhteita.

Kosteusmittausta ei tehdä säännöllisesti. Tarve mittaukselle syntyy yleisimmin, kun asukas epäilee kosteusvauriota.

Toimenpide tehdään myös usein, kun asuntoa ollaan myymässä tai ostamassa. Ostaja säästyy näin yllätyksiltä. Mittaus täytyy myös tehdä jos asunnossa on ollut vesivahinko. Täten saadaan kartoitettua kosteusongelman laajuus.

Yleisimpiä syitä mittaukselle ovat:

• Asuntokaupat
• Kylpyhuoneremontti
• Vesivahinko
• Asukkaan epäilys kosteusongelmasta

Jos osakas on myymässä asuntoa, taloyhtiö ei ole vastuussa kosteusmittauksesta. Se täytyy tällöin tilata yksityiseltä urakoitsijalta, joka on erikoistunut kosteusmittauksiin.

Asukkaan epäillessä kosteusongelmaa, hänen täytyy olla yhteydessä isännöitsijään. Isännöitsijä tilaa kosteusmittauksen. Jos vika johtuu taloyhtiöstä tai kuuluu taloyhtiön vastuulle, se vastaa kosteusmittauksesta ja sen kuluista.

Talon rakenteet kuuluvat taloyhtiön vastuulle. Pintamateriaalit taas kuuluvat osakkaan vastuulle.

Vaurion maksaa sen aiheuttaja. Esimerkiksi jos osakas remontoi kylpyhuonetta ja hajottaa vesieristeen, osakas on tällöin vastuussa syntyneestä kosteusvauriosta.

Kosteusmittaus ei yksinään oikeuta vähennykseen, mutta siitä on mahdollista hakea vähennystä osana suurempaa remonttia.